Kategoria-arkisto: Puutaide Suomessa

YLEn uutiset kertoo kuvanveistäjä Riku Riipasta, jolla on ollut hyvin kiireinen kevät tulevien näyttelyiden valmistelussa. Kokkolassa työskentelevä taiteilija on tietoisesti valinnut sijaintinsa hieman syrjäisemmäksi. Tämä helpottaa apurahoista taistelua ja rauhoittaa tekemistä.

Riku Riippa, YLE Uutiset

Riippa kommentoi artikkelissa erityisesti syrjäisemmän sijaintinsa haasteita:

“-Haittapuolena on se, että välimatkat on pitkiä ja materiaaleja ja veistoksia pitää kuljettaa aika pitkä matka edestakaisin. Myöskään kaikkia kollegojen näyttelyjä ei pääse näkemään.”

Riipan töitä voi nähdä kesällä mm. Retretin ryhmänäyttelyssä. Veistoksissaan hän käyttää materiaaleina pronssia, puuta, kipsiä ja poltettua savea.

Lue lisää YLE Uutiset –artikkelista ja katso haastatteluvideo.

Mainokset

Yksi mielenkiintoisimpia kotimaisia puutaidenäyttelyitä löytyy Tohmajärveltä. Vehkavaarantien varresta löytyy näyttäviä töitä useilta eri taiteilijoita. Mukana on töitä mm. Niilo Lehikoiselta, Olavi Siposelta, Heikki Raatevaaralta, Tero Hulkkoselta ja Natalia Podkolzinalta. Näyttely on avoinna kesällä 2010 välillä 1.5.-30.9.2010 joka päivä klo 12-19. Näyttelyyn on pääsymaksu. Tarkemmat yhteystiedot ja ajo-ohjeet Tohmajärven matkailun sivuilta.

Näyttely sijaitsee komeassa hirsitalossa. Myös Karjalainen on tehnyt aiemmin jutun komeasta näyttelysijainnista ja mielenkiintoisesta näyttelystä:

image

Lisätietoa näyttelyn pitäjistä ja kuvia näyttelyssä olevista teoksista löytyy Demari-lehden tuoreesta jutusta, jossa kerrotaan näyttelyä pitävän pariskunnan taustaa ja näkemyksiä.

image

Puun sielu on näyttelynä ehdottomasti monipuolisimpia puutaidenäyttelyitä Suomessa tällä hetkellä. Täten näyttelyä kannattaa ajaa katsomaan vähän kauempaakin.

Lapin Kansa käsittelee puunveistoa ja puutaidetta ammatin näkökulmasta. Päähuomiossa on puun sorvaaminen, joka on yksi puutaiteen muoto vaikkakaan moni sorvaaja ei välttämättä koe tekevänsä taidetta. Artikkelissa todetaan useimpien puutaidetta ja puun sorvaamista tekevien henkilöiden tekevän työtä osapäiväisesti tukeutuen myös muihin elinkeinoihin.

4764304108_9e0395b596_o

Lainaus artikkelista:

“On suorastaan sääli, ettei puutaide lyö leiville Suomessa. – En tunne yhtään sorvaria, joka saisi koko elantonsa sorvaamisella. Sen tähden onkin se vinoutuma Suomessa, että sorvaukseen hakeutuu jo työelämänsä tehneet ja eläkeikään päässeet miehet, Suomen Puunsorvaajien Rovaniemellä järjestämällä kesäleirillä opettamassa ollut sorvari Aulis Haikonen kertoo.”

Artikkelissa käsitellään puun haastavuutta ja ehdottomuutta materiaalina. Aulis Haikonen vertaa puuta muun muassa metallin työstämiseen ja maalaamiseen:

“Puu on ehdoton. Metallihommissa kuten maalauksessakin on se helppous, että jos työ ei tyydytä, voi maalata päälle tai takoa ja lämmittää uudestaan. Mutta otapas puoli milliä puusta pois sorvaten.”

Artikkelin tiivistelmä löytyy verkosta Lapin Kansan verkkosivustolta. Koko artikkeli ei valitettavasti ole saatavilla verkossa.

Galleria Ferin esittelee muodokasta puutaidetta galleriassaan helmikuussa. Galleria Ferinin “Kuiskaus luonnosta” –yhteisnäyttely on avoinna 16.2.-7.3.2010 Yrjönkadulla Helsingissä.

Osa taiteilijoista yhteiskuvassa näyttelyn avajaisissa. Vasemmalta lukien Tea Karvinen, Jukka Seppälä, Harri Likki, Tere Tolvanen ja Aino Kivisaari.

tea karvinen, jukka seppälä, harri likki, tere tolvanen, aino kivisaari

Seuraavassa kuvassa esillä Tere Tolvasen “Lavatanssit” -puutaideteos säestettynä Elvi Rangellin ja Tarja Ahlstrandin maalauksilla.

lavatanssit, tere tolvanen, elvi rangell, tarja ahlstrand

Katso lisätiedot näyttelystä Facebook-sivulta “Kuiskaus luonnossa”.

Puutaiteilija Tere Tolvanen keskustelee näyttelyvieraiden kanssa. Taustalla myös valokuvaaja Harri Likki.

YLEn Etelä-Savon uutiset on tehnyt jutun rantasalmelaisesta Pentti Kontturista. Uutisen yhteydessä on kuunneltavissa myös seitsemän (7) minuutin radiohaastattelu. Teknisen työn opettajana työskentelevä Kontturi kertoo haastattelussa tekemistään töistä ja työskentelytavoistaan.

Pentti Kontturi

Kontturi esimerkiksi vastaa kysymykseen miksi suomalaiset puutaiteilijat veistävät niin usein ensimmäisenä karhuveistoksen. Mikä siinä karhun veistämisessä suomalaisia puutaiteilijoita niin kiehtoo?

Artikkeli: Pentti Kontturin kourissa puu muuttuu koristeeksi (YLE Etelä-Savo 1.10.2009)

Taiteilija Leo Karppasesta on iso juttu Karjalaisessa. Kiteeläinen pitkän linjan taiteilija esittelee artikkelissa teoksiaan ja mahtuupa mukaan hieman poliittistakin näkemystä. Leo Karppanen on 70-vuotias taiteilija jonka ensimmäisestä näyttelystä on kulunut jo 30 vuotta.

image

Kuvateksti: Leo Karppanen Karjalaisessa 27.8.2009. Kuvassa on ote artikkelin yläosasta.

”Karppanen on nähnyt, kuinka viljely koneellistui ja kuinka Euroopan unioniin liittymisen myötä kylät ovat hiljenemässä. – Pellot kynnettiin aluksi hevosilla ja sitten traktoreilla, ja nyt on ikävää, kun ne metsitetään. Sellaisen ilon EU on tuonut. Toisaalta hyvää on, jos EU kykenee takaamaan rauhan tähän maahan.”

EU-kannanotot ovat Karppasella ulottuneet myös teoksiin asti.

”EU-kriittisyys näkyy Karppasen teoksissa. Aiheita hän ammentaa veistoksiin ja seinäreliefeihin lisäksi esimerkiksi Kalevalasta, Raamatusta, luonnosta ja omasta elämästään.”

Puutaiteilija Tere Tolvasesta julkaistiin varsin laaja artikkeli keväällä 2009. Aiemminkin on Tere ollut Karjalaisessa, mutta nyt artikkelissa keskityttiin vain puutaiteilijan uraan ja työtapoihin.

image

Artikkelissa käydään läpi savolaisen ammattivalokuvaajan paluu kotiseuduilleen keskittymään puuveistoon.

”Vanha pohjoiskarjalainenhan minä olen, Siltakadulla syntynyt, Tolvanen tarinoi ja luettelee: 69 lähdin Saksaan, sieltä neljäksi vuodeksi Helsinkiin, 74 Kuopioon. Työura tuli tehtyä Savossa, mutta sen jälkeen oli mukava palata synnyinmaakuntaansa.”

image

Puunveistäjän tuotantoa ja töiden ideoita käsitellään kattavasti.

Puusta Tere Tolvanen on 80-luvulta alkaen työstänyt reliefejä, veistoksia, koruja, tarvekaluja. Ensin Kuopion, nyttemmin Pyhäselän kotitalo täyttyi itsetehdyistä huonekaluista, joissa esimerkiksi hyllyihin ja pöytiin liittyy veistoelementtejä. Abstraktia Tolvanen ei niinkään tee vaan luonnon inspiroimaa, sellaista puutyötaidetta, jollaista Suomessa on satoja vuosia arvostettu ja kansan syvien rivien keskuudessa arvostetaan edelleen.

Artikkelissa käsiteltiin myös menetelmiä ja puulaatuja. Tere toteaa artikkelissa lempimateriaalinsa olevan mänty, joka “kestää ja on mukavaa työstää”. Myös monipuoliset ja järeät työkalut saavat artikkelissa huomiota.

“Tässä kokoluokassa ei enää veistopuukolla pärjätä. Olennaisia työkaluja tolvaselle ovat moottorisaha, painetaltta ja kulmahiomakone, jossa puuta leikkaa moottorisahan terä. “

Myös erikoisten ja massiivisten puuaihioiden hankkimisen todetaan olevan oma taiteenlajinsa.

”Monesta suunnasta puuta on tullut tosiaan kaavittua. Lankomiehellä on Miehekkälässä erikoissaha, se on tärkeä lähde. Ilomantsistakin olen paljon puuta ostanut.”

image

Artikkelin julkaisun jälkeisenä aamuna Teren puhelin olikin soinut tiuhaan kun paikalliset harrastajat ja ammattilaiset olivat hankkineet numerotiedustelusta Teren yhteystiedot kysyäkseen, että “mistä voi hankkia tuollaisen kulmahiomakoneen moottorisahan terällä?”. Poikkeuksellisen järeä ja ketterä työväline oli herättänyt Karjalaisen lukijoissa poikkeuksellista kiinnostusta.

Artikkelissa käsitellään lopuksi myös aktiivisen tekijän muita osaamisen alueita. Artikkelin julkaisuhetkellä kun Joensuun kaupunginkirjaston Muikkusalissa on esillä Teren luonto- ja puukuvia yhdistäviä tietokonekollaasikuvia.

”Oikeita puutöitä sinne ei voinut ripustaa, joten kokeilinpa sitten tällaistakin. Ensi vuonna on tulossa isompi kunnon näyttely Ukko-kolille, Tolvanen kertoilee.

Lisää kuvia ja tietoa Tere Tolvasen puutaiteesta löytyy kotisivuilta osoitteessa www.puuveistos.fi. Myös viitatun puuveistoksia ja ilmakuvia yhdistävän näyttelyn kuvat ovat nähtävillä verkossa. Katso verkkonäyttely puuveistoksien ja ilmakuvien symbioosista.

Artikkelissa viitatun Miehikkälän erikoissahan tarjonnasta saa tietoa ottamalla yhteyttä Alpo Paajaseen Stammholz Oy:stä.

Alkuperäisen artikkelin voi katsoa lukea myös taiteilijan kuvagalleriasta.