Kategoria-arkisto: Puutaiteilija

YLE:n haastattelussa hiljattain ollut Sixten Ahlsved on hionut puutaiteen tekemisen taitojaan parikymmentä vuotta. Omaksi lajiksi on valikoitunut vanhojen purkulatojen pintalautojen jalostaminen tauluiksi. Maalia ei Ahlsved tauluissaan kuitenkaan käytä, vaan työstää muodot puuelementeistä.

Artikkelissa kuvaillaan Ahlsvedin työmenetelmiä:

”Sixten Ahlsvedin työ alkaa ideasta, sitten syntyy piirros. Latolaudat ohennetaan sirkkelillä.”- Tauluun kelpaavat laudat ohennetaan, paksuus saa olla vain pari milliä.” Ahlsved hioo osat puukolla sopiviksi, ja kiinnittää ne liimalla ja niiteillä odottamaan kuivumista.”

Artikkelin ohessa on kuvagalleria Ahlsvedin töistä.

>> Lue artikkeli: Uusi puutaide kumpuaa purkuladoista (16.4.2012, YLE Keski-Pohjanmaa)

Lisätietoa taiteilijasta: Atelje Sixten Ahlsved -verkkosivusto

Täysikokoisia puulintuja veistävä Lars-Göran Söderholm on Pohjalainen-lehden haastattelussa ollut hiljattain. Itsenäisesti veistämään opetellut puutaiteilija saa aiheensa luonnosta ja suosii pehmeitä puulajeja, kuten leppää ja haapaa.

Söderholm kertoo haastattelussa lintujen veistämisen prosessistaan:

”Piirrän puuhun ensin linnun muodon, jonka jälkeen sahaan enimmät pois ja alan veistää puukolla. Yhden pikkulinnun tekemiseen menee noin puolitoista päivää.”

Artikkelin ohessa on myös kuvagalleria, jossa on kuvia Söderholmin lintuveistoksista.

>> Lue artikkeli: Linnut muuttivat Käsityön talo Loftetiin (24.2.2012, Pohjalainen)

Taiteilija Leo Karppasen uudistunut Saiho-ateljee on tänä kesänä avoinna yleisölle täydessä loistossaan. Heinäkuun ajan ateljee on iltapäivisin (12-18) avoinna kävijöille. Muina aikoina ateljee on avoinna sopimuksen mukaan.

Leo Karppasen Saiho-ateljee sijaitsee lähellä myös muita kiinnostavia puutaide-kohteita. Esimerkiksi Puun sielu -galleria sijaitsee vain muutamien kymmenien kilometrien päässä Karppasen ateljeesta. Myös Tere Tolvasen Puuveistos-galleria sijaitsee samalla alueella Joensuun kupeessa.

>> Lisätietoa Saiho-ateljeesta voi lukea Leo Karppasen omilta verkkosivuilta.

Leo Karppasesta on aiemmin kirjoitettu myös tässä blogissa. Tällöin Karjalainen oli tehnyt laajan artikkelin tästä monipuolisesta taiteilijasta.

Puutaiteilija Eva Ryynäsen ateljee on yksi komeimmista pysyvistä puunäyttelyistä Suomessa, ja nyt verkkoon on julkaistu myös kattava valikoima valokuvia kyseisestä näyttelystä. Ryynäsen kotipaikalta Lieksasta löytyy teoksia muutenkin runsaasti ja myös näitä löytyy kuvista.

>> Kuvagalleria Eva Ryynäsen veistoksia

Lieksassa sijaitsevaa ateljeeta voi suositella myös vierailukohteeksi. Ryynäsen laajasta tuotannosta (yli 500 puuveistosta) on esillä toki vain pieni osa, mutta kattaus on hyvin monipuolinen ja sisältää erityisesti komeita suuria veistoksia. Pihapiirissä sijaitseva Paaterin kirkko valittiin myös hiljattain Lieksan kauneimmaksi rakennukseksi.

Lisätietoa:

Elokuvaohjaaja Markku Lehmuskallio veistää puusta ihmishahmoja aina kun odottelee elokuvaprojektiensa seuraavia välietappeja. YLE:n Uutiset kertoo Lehmuskallion näyttelyprojektista Raumalla.

markku-lehmuskallio-yle-uutiset.jpg

Puuveistoksien taustalla on Lehmuskallion kiinnostuneisuus alkuperäiskansoihin ja mm. kalliomaalauksiin.

Lue lisää YLE:n Uutisten jutusta.

Markku Lehmuskallio on puuveistostoimintaansa huomattavasti tunnetumpi elokuvaohjaajana, joka on erikoistunut dokumenttien tekemiseen mm. Skandinavian alkuperäiskansojen elämästä ja perinteistä. Lue lisää Markku Lehmuskalliosta Wikipediasta.

YLEn uutiset kertoo kuvanveistäjä Riku Riipasta, jolla on ollut hyvin kiireinen kevät tulevien näyttelyiden valmistelussa. Kokkolassa työskentelevä taiteilija on tietoisesti valinnut sijaintinsa hieman syrjäisemmäksi. Tämä helpottaa apurahoista taistelua ja rauhoittaa tekemistä.

Riku Riippa, YLE Uutiset

Riippa kommentoi artikkelissa erityisesti syrjäisemmän sijaintinsa haasteita:

“-Haittapuolena on se, että välimatkat on pitkiä ja materiaaleja ja veistoksia pitää kuljettaa aika pitkä matka edestakaisin. Myöskään kaikkia kollegojen näyttelyjä ei pääse näkemään.”

Riipan töitä voi nähdä kesällä mm. Retretin ryhmänäyttelyssä. Veistoksissaan hän käyttää materiaaleina pronssia, puuta, kipsiä ja poltettua savea.

Lue lisää YLE Uutiset –artikkelista ja katso haastatteluvideo.

YLEn Etelä-Savon uutiset on tehnyt jutun rantasalmelaisesta Pentti Kontturista. Uutisen yhteydessä on kuunneltavissa myös seitsemän (7) minuutin radiohaastattelu. Teknisen työn opettajana työskentelevä Kontturi kertoo haastattelussa tekemistään töistä ja työskentelytavoistaan.

Pentti Kontturi

Kontturi esimerkiksi vastaa kysymykseen miksi suomalaiset puutaiteilijat veistävät niin usein ensimmäisenä karhuveistoksen. Mikä siinä karhun veistämisessä suomalaisia puutaiteilijoita niin kiehtoo?

Artikkeli: Pentti Kontturin kourissa puu muuttuu koristeeksi (YLE Etelä-Savo 1.10.2009)

Karjalainen on ollut nyt kesällä 2009 varsin aktiivinen puutaiteen saralla. Erilaisia tekijämestareita on esitelty useita. Syyskuussa julkaistussa artikkelissa Sortavalassa asuva taiteilija Kronid Gogolev esittelee aiheitaan ja kertoo historiastaan. Yli 30 vuoden taiteilijatausta onkin tuonut miehelle paljon tarinoita kerrottavaksi.

image

Kuvassa pieni ote Karjalaisen 2.9.2009 julkaisemasta artikkelista.

Artikkeli kertoo kuinka taiteilija aloitti lyijykynätöistä, mutta siirtyi sitten puutöihin.

”Jossain vaiheessa ymmärsin, että tämä on paperi ja tämä kynä, mutta minä olen mies. Tarvitsen jotain piirtämistä väkevämpää tekemistä, Gogolev muistelee.”

Mäntyä ja tammea kokeiltuaan Gogolev päätyi Lehmukseen jonka pehmeys miellytti taiteilijaa. Lehmuksesta on sittemmin syntynyt laaja kokoelma Kalevala-aiheisia puureliefejä.

Suomessa Gogolevin tuotantoa on ollut näytillä noin kymmenkunnalla paikkakunnalla.

Tänä syksynä Gogolevin taiteeseen voi tutustua Joensuussa. Joensuun Metla-taloon pystytetty näyttely koostuu 11:stä Gogolevin puureliefistä, jotka ovat peräisin joensuulaisesta yksityiskokoelmasta.

Krodnid Gogolev verkossa:

Taiteilija Leo Karppasesta on iso juttu Karjalaisessa. Kiteeläinen pitkän linjan taiteilija esittelee artikkelissa teoksiaan ja mahtuupa mukaan hieman poliittistakin näkemystä. Leo Karppanen on 70-vuotias taiteilija jonka ensimmäisestä näyttelystä on kulunut jo 30 vuotta.

image

Kuvateksti: Leo Karppanen Karjalaisessa 27.8.2009. Kuvassa on ote artikkelin yläosasta.

”Karppanen on nähnyt, kuinka viljely koneellistui ja kuinka Euroopan unioniin liittymisen myötä kylät ovat hiljenemässä. – Pellot kynnettiin aluksi hevosilla ja sitten traktoreilla, ja nyt on ikävää, kun ne metsitetään. Sellaisen ilon EU on tuonut. Toisaalta hyvää on, jos EU kykenee takaamaan rauhan tähän maahan.”

EU-kannanotot ovat Karppasella ulottuneet myös teoksiin asti.

”EU-kriittisyys näkyy Karppasen teoksissa. Aiheita hän ammentaa veistoksiin ja seinäreliefeihin lisäksi esimerkiksi Kalevalasta, Raamatusta, luonnosta ja omasta elämästään.”

Puutaiteilija Tere Tolvasesta julkaistiin varsin laaja artikkeli keväällä 2009. Aiemminkin on Tere ollut Karjalaisessa, mutta nyt artikkelissa keskityttiin vain puutaiteilijan uraan ja työtapoihin.

image

Artikkelissa käydään läpi savolaisen ammattivalokuvaajan paluu kotiseuduilleen keskittymään puuveistoon.

”Vanha pohjoiskarjalainenhan minä olen, Siltakadulla syntynyt, Tolvanen tarinoi ja luettelee: 69 lähdin Saksaan, sieltä neljäksi vuodeksi Helsinkiin, 74 Kuopioon. Työura tuli tehtyä Savossa, mutta sen jälkeen oli mukava palata synnyinmaakuntaansa.”

image

Puunveistäjän tuotantoa ja töiden ideoita käsitellään kattavasti.

Puusta Tere Tolvanen on 80-luvulta alkaen työstänyt reliefejä, veistoksia, koruja, tarvekaluja. Ensin Kuopion, nyttemmin Pyhäselän kotitalo täyttyi itsetehdyistä huonekaluista, joissa esimerkiksi hyllyihin ja pöytiin liittyy veistoelementtejä. Abstraktia Tolvanen ei niinkään tee vaan luonnon inspiroimaa, sellaista puutyötaidetta, jollaista Suomessa on satoja vuosia arvostettu ja kansan syvien rivien keskuudessa arvostetaan edelleen.

Artikkelissa käsiteltiin myös menetelmiä ja puulaatuja. Tere toteaa artikkelissa lempimateriaalinsa olevan mänty, joka “kestää ja on mukavaa työstää”. Myös monipuoliset ja järeät työkalut saavat artikkelissa huomiota.

“Tässä kokoluokassa ei enää veistopuukolla pärjätä. Olennaisia työkaluja tolvaselle ovat moottorisaha, painetaltta ja kulmahiomakone, jossa puuta leikkaa moottorisahan terä. “

Myös erikoisten ja massiivisten puuaihioiden hankkimisen todetaan olevan oma taiteenlajinsa.

”Monesta suunnasta puuta on tullut tosiaan kaavittua. Lankomiehellä on Miehekkälässä erikoissaha, se on tärkeä lähde. Ilomantsistakin olen paljon puuta ostanut.”

image

Artikkelin julkaisun jälkeisenä aamuna Teren puhelin olikin soinut tiuhaan kun paikalliset harrastajat ja ammattilaiset olivat hankkineet numerotiedustelusta Teren yhteystiedot kysyäkseen, että “mistä voi hankkia tuollaisen kulmahiomakoneen moottorisahan terällä?”. Poikkeuksellisen järeä ja ketterä työväline oli herättänyt Karjalaisen lukijoissa poikkeuksellista kiinnostusta.

Artikkelissa käsitellään lopuksi myös aktiivisen tekijän muita osaamisen alueita. Artikkelin julkaisuhetkellä kun Joensuun kaupunginkirjaston Muikkusalissa on esillä Teren luonto- ja puukuvia yhdistäviä tietokonekollaasikuvia.

”Oikeita puutöitä sinne ei voinut ripustaa, joten kokeilinpa sitten tällaistakin. Ensi vuonna on tulossa isompi kunnon näyttely Ukko-kolille, Tolvanen kertoilee.

Lisää kuvia ja tietoa Tere Tolvasen puutaiteesta löytyy kotisivuilta osoitteessa www.puuveistos.fi. Myös viitatun puuveistoksia ja ilmakuvia yhdistävän näyttelyn kuvat ovat nähtävillä verkossa. Katso verkkonäyttely puuveistoksien ja ilmakuvien symbioosista.

Artikkelissa viitatun Miehikkälän erikoissahan tarjonnasta saa tietoa ottamalla yhteyttä Alpo Paajaseen Stammholz Oy:stä.

Alkuperäisen artikkelin voi katsoa lukea myös taiteilijan kuvagalleriasta.