Kategoria-arkisto: Puutaide Suomessa

Puuveistos.fi on ollut verkossa useamman vuoden ajan. Myytävänä olevat veistokset -sivu on päivittynyt tasaisesti, ja teoksia on merkattu myydyksikin useita. Onko puutaiteella ostajia verkossa? Jos on, niin millaisia? Ja minkälaiset teokset menevät kaupaksi? Tere ja Leena Tolvanen vastaavat.

tere ja leena tolvanen kolilla 2010-08-10

Tuleeko verkon kautta yhteydenottoja liittyen teoksien myyntiin?

”Yllättävän tasaisesti tulee kuukausittain yhteydenottoja kiinnostuneilta ostajilta. Ehkä yllättävintä on ollut juuri se, että kyselyitä on tullut niin tasaisesti jo pitkään – ei enempää eikä vähempää. Määrä ei siis päätä huimaa, mutta kyllä ne pari-kolme kyselyä kuukaudessa aina piristävät.”

Minkälaisiin tarpeisiin puutaidetta kysellään?

”Eläkkeellejäämislahjat ovat ehdottomasti isoin ryhmä. Useimmiten liikkeellä ovat yksityiset ostajat, jotka hakevat muutaman sadan euron lahjaa rakkaalle työtoverille. Joskus harvemmin liikkeellä voi olla jopa ison yrityksen henkilöstöjohtaja joka hakee lahjaa eläköityvälle johtajalle.”

Minkälaisille organisaatioille teoksia on myyty?

”Perinteiset, isot organisaatiot arvostavat taidetta selvästi edelleen. Toimialoista metsäalan organisaatiot erottuvat isoimpana ryhmänä, niin julkishallinto kuin yksityiset metsäteollisuuden toimijat. Toisaalta myös muiden alojen organisaatioille on teoksia mennyt, esimerkiksi Abloylle ja Nokialle.”

Minkälaiset teokset myyvät parhaiten?

”Erilaiset eläin-aiheiset teokset selvästi kolahtavat ostajiin helpoiten. Muutenkin luonto-aiheiset teokset ovat yleensä katselijoiden mieleen. Sellaiset sopivat hyvin myös moneen kotiin tai yleiseen tilaan. Toisaalta jotkut ostajat selvästi pitävät nimenomaan ihmishahmoista. Etenkin metsästystä ja kalastusta harrastaville aviomiehille, kollegoille ja johtajille on löytynyt sopivia taideteoksia meidän kokoelmista.”

Minkälainen hintataso toimii eri ostajiin?

”Emme ole kovin paljon hintatasojen kanssa kokeilleet, mutta selkeästi 200-400 euron hintataso on monelle lahjan ostajalle se sopivin. Toisaalta isommat ja työläämmät työt ovat lähes poikkeuksetta 1500-3000 euron hintatasoa, ja kyllä näitäkin silloin tällöin menee, etenkin yrityksille.”

Voisiko puutaiteella elää Suomessa?

”Tuskin. Ei teoksia niin usein kaupaksi mene. Eläkkeellä olevalle taiteilijalle tämä on lähinnä kiinnostava sivuelinkeino. Toisaalta kyllä se antaa aina mielekkyyttä tekemiseen kun teoksia menee hyviin koteihin, ja niihin kiinnittyy jokin hieno tarina esimerkiksi arvokkaasta läksiäislahjasta. Oma talomme alkaa myös olla niin täynnä puutaidetta, että verkon kautta teoksien myyminen on myös raadollinen tapa vapauttaa lisää tilaa uusille teoksille omassa galleriassa.”

Lisätietoa: Tere ja Leena Tolvasen ylläpitämä Puuveistos.fi-sivusto.

Karjalaisessa 18.6.2011 julkaistussa artikkelissa venäläiset puutaiteilijat arvioivat oman taiteenlajinsa arvostusta ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Jutussa on haastateltu venäläisiä puutaiteilijoita, jotka osallistuivat Luston 1,5 tunnin puuveistokilpailuun Punkaharjulla. Haastatellut miehet olivat Aleksandr Smirnov, Aleksei Laskov, Nikolai Getman ja Kirill Bair.

Keskeisin venäläistaiteilijoiden havainto on, että Suomessa puutaide on Venäjään verrattuna marginaalilaji.

”Venäjällä puutaiteen ja -käsityötaiteen arvostus on aivan toisella tasolla kuin Suomessa.”

Jutussa todetaan myös, että Venäjällä puutaide ymmärretään varsin paljon laajemmin kuin Suomessa.

”Suomessa karhut ovat kuin kirveellä veistettyjä, seisovat kahdella jalalla eivätkä taatusti hymyile. – Me teemme mitä vain. Me veistämme satuolentoja, metsän eläimiä, lintuja, käärmeitä, kaloja ja ihmisiä. Emme me ajattele kovin paljon sitä, teemmekö taidetta vai mitä. Me teemme parhaamme, lopputuloksen on oltava korkeatasoinen, ja se riittää, venäläismestarit sanovat.”

Ehkä Suomessakin olisi korkea aika irroittautua hieman moottorisahakarhujen ihannoinnista ja katsoa puutaidetta laajemmin.

YLE:n videosivusto ”Elävä arkisto” on kerännyt kokoelman videoita, joissa tunnettu kuvanveistäjä Kain Tapper (1930-2004) esittelee tuotantoaan ja työtapojaan. Tapper veisti myös paljon puusta ja videoissa esitellään hänen puusta tehtyjä veistoksiaan. Hänen taiteensa lähtökohtana oli usein luonto ja luonnonilmiöt. Taiteilijana hän edusti minimalismia.

Elävässä arkistossa on neljä videota eri aikakausilta (1971, 1981, 1986, 1997). Yhteensä katsottavaa on reilut 23 minuuttia.

Katso videot Elävästä arkistosta.

Merkittävä osa Tapperin tuotannosta löytyy nykyisin Sairaala Ortonin tiloista. Tiloissa olevista teoksista löytyy kuvia sairaalan sivuilta. Suositeltavaa katsottavaa on myös Tapahtuma.tv:n katsaus Sairaala Ortonin tiloissa oleviin veistoksiin. Neljän minuutin videossa kuvataan teoksia ja haastatellaan Sairaala Ortonin edustajia.

Kain Tapperin nuoruudesta ja kasvusta kuvanveistäjäksi on hyvä kertomus myös hänen kotikuntansa Saarijärven verkkosivuilla.

Elokuvaohjaaja Markku Lehmuskallio veistää puusta ihmishahmoja aina kun odottelee elokuvaprojektiensa seuraavia välietappeja. YLE:n Uutiset kertoo Lehmuskallion näyttelyprojektista Raumalla.

markku-lehmuskallio-yle-uutiset.jpg

Puuveistoksien taustalla on Lehmuskallion kiinnostuneisuus alkuperäiskansoihin ja mm. kalliomaalauksiin.

Lue lisää YLE:n Uutisten jutusta.

Markku Lehmuskallio on puuveistostoimintaansa huomattavasti tunnetumpi elokuvaohjaajana, joka on erikoistunut dokumenttien tekemiseen mm. Skandinavian alkuperäiskansojen elämästä ja perinteistä. Lue lisää Markku Lehmuskalliosta Wikipediasta.

Pohjois-Karjalan jylhissä erämaisemissa on tarjolla puutaidetta kahdelta taiteilijalta. Luontokeskus Ukon alakerrassa on Kauko Kortelaisen puuveistoksia ja yläkerrassa on esillä Tere Tolvasen puutaidetta. Näyttely on Kolilla 30.9.2010 saakka. Luontokeskus Ukko on avoinna maanantaista sunnuntaihin klo 10-17.

Sanomalehti Karjalainen kuvailee näyttelypaikkaa upeaksi paikaksi maakunnan huipulla. Paikan ja näyttelyiden vahvaa suhdetta korostaa myös kummankin taiteilijan vahva sidos luontoon. Teosten aiheet vaihtelevat erämaamaisemista eläimiin ja ihmisfiguureihin.

Kuva Tere Tolvasen näyttelystä:

Tere Tolvasen Ukko-Kolin näyttely elokuussa 2010

Tere Tolvasella on näyttelyssä myös muutamia veistoksia jotka eivät ole aiemmin olleet esillä näyttelyissä tai verkossa. Kuvassa puuveistos nimeltä Mielikki.

Puuveistos Mielikki mietteissään Ukko-Kolin näyttelyssä elokuussa 2010

Tere Tolvanen ja Leena Tolvanen näyttelyn perustamisen yhteydessä Kolilla. Teren näyttely on taustalla.

Näyttelystä alueen lehdissä:

Lisätietoa:

Jyväskylässä Suomen käsityön museossa on avattu näyttely, joka keskittyy kotimaisen puuperinteen esittelyyn. Parasta puusta -näyttely on esillä 5.12.2010 saakka Suomen käsityön museossa Jyväskylässä (Kauppakatu 25). Näyttely on avoinna tiistaista sunnuntaihin klo 11-18. Näyttelyn on koonnut työryhmä, jota johti professori Simo Heikkilä. Näyttely on kokoelma taitelijoiden ja kuuluisten henkilöiden valitsemia puisia suosikkiesineitään ja puutaideteoksia.

Näyttelystä julkaistiin hiljattain myös artikkeli Helsingin Sanomissa.

Artikkeli Jyväskylän puunäyttelystä Helsingin Sanomissa.

Helsingin Sanomien artikkelissa todetaan näyttelystä mm. seuraavaa:
”Näyttelystä ja etenkin siihen mukaan valittujen henkilöiden teksteistä paistaa, että suomalainen puuteollisuus on lamaannuksessa, yksittäisiä esimerkkejä lukuun ottamatta. Puuta pidetään itsestäänselvyytenä, sen mahdollisuuksia ei ole ymmärretty eikä hyödynnetty kovin kiinnostavalla tavalla viime aikoina.”
Näyttely haastaa puun uudenlaiseen hyödyntämiseen, mutta jää Helsingin Sanomien mukaan vielä kauaksi todellisesta päänavauksesta kohti parempaa tulevaisuutta.
”Näyttely herättää ja haastaa terävällä tavalla, mutta vielä on pitkä matka päätöksiin ja toimenpiteisiin, joilla Suomi erottuisi kansainvälisestikin uudenlaisten ja kilpailukykyisten teollisten puutuotteiden valmistajana.”

Artikkelin voi lukea kokonaisuudessaan Helsingin Sanomien verkkosivuilta.

Jyväskylän näyttely on joka tapauksessa isoimpia tämän vuoden puutaidenäyttelyitä, joka kannattaa käydä katsomassa jos Keski-Suomessa tämän vuoden aikana liikkuu.

Lisätietoa:

image Lahden Pro Puu –galleriassa on elokuussa vuorossa taidekalusteita esittelevä näyttely. Hyväntekeväisyysnäyttelyssä ovat mukana Tapio Anttila, Mauno Hartman, Design Element, Ebonia-Design, tina shukla design*, Yrjö Suonto, Marianne Valola, J-P Vilkman, Jussi Laine, Laura Mellanen, Erkki Aarti, Raimo Kantonen, Ulla Huttunen & Arto Salminen, Timo Suutari, Tuomas Vilpakka, Taru Hakkarainen, Pauli Lindström sekä Kustannusyhtiö Kureeri.

Näyttely on avoinna 3.8.-4.9.2010. Viikolla ovet ovat auki 10-17 ja lauantaina 10-14. Galleriaan on vapaa pääsy. Lisätietoa näyttelystä Pro Puun sivuilta.

YLEn uutiset kertoo kuvanveistäjä Riku Riipasta, jolla on ollut hyvin kiireinen kevät tulevien näyttelyiden valmistelussa. Kokkolassa työskentelevä taiteilija on tietoisesti valinnut sijaintinsa hieman syrjäisemmäksi. Tämä helpottaa apurahoista taistelua ja rauhoittaa tekemistä.

Riku Riippa, YLE Uutiset

Riippa kommentoi artikkelissa erityisesti syrjäisemmän sijaintinsa haasteita:

“-Haittapuolena on se, että välimatkat on pitkiä ja materiaaleja ja veistoksia pitää kuljettaa aika pitkä matka edestakaisin. Myöskään kaikkia kollegojen näyttelyjä ei pääse näkemään.”

Riipan töitä voi nähdä kesällä mm. Retretin ryhmänäyttelyssä. Veistoksissaan hän käyttää materiaaleina pronssia, puuta, kipsiä ja poltettua savea.

Lue lisää YLE Uutiset –artikkelista ja katso haastatteluvideo.

Yksi mielenkiintoisimpia kotimaisia puutaidenäyttelyitä löytyy Tohmajärveltä. Vehkavaarantien varresta löytyy näyttäviä töitä useilta eri taiteilijoita. Mukana on töitä mm. Niilo Lehikoiselta, Olavi Siposelta, Heikki Raatevaaralta, Tero Hulkkoselta ja Natalia Podkolzinalta. Näyttely on avoinna kesällä 2010 välillä 1.5.-30.9.2010 joka päivä klo 12-19. Näyttelyyn on pääsymaksu. Tarkemmat yhteystiedot ja ajo-ohjeet Tohmajärven matkailun sivuilta.

Näyttely sijaitsee komeassa hirsitalossa. Myös Karjalainen on tehnyt aiemmin jutun komeasta näyttelysijainnista ja mielenkiintoisesta näyttelystä:

image

Lisätietoa näyttelyn pitäjistä ja kuvia näyttelyssä olevista teoksista löytyy Demari-lehden tuoreesta jutusta, jossa kerrotaan näyttelyä pitävän pariskunnan taustaa ja näkemyksiä.

image

Puun sielu on näyttelynä ehdottomasti monipuolisimpia puutaidenäyttelyitä Suomessa tällä hetkellä. Täten näyttelyä kannattaa ajaa katsomaan vähän kauempaakin.

Lapin Kansa käsittelee puunveistoa ja puutaidetta ammatin näkökulmasta. Päähuomiossa on puun sorvaaminen, joka on yksi puutaiteen muoto vaikkakaan moni sorvaaja ei välttämättä koe tekevänsä taidetta. Artikkelissa todetaan useimpien puutaidetta ja puun sorvaamista tekevien henkilöiden tekevän työtä osapäiväisesti tukeutuen myös muihin elinkeinoihin.

4764304108_9e0395b596_o

Lainaus artikkelista:

“On suorastaan sääli, ettei puutaide lyö leiville Suomessa. – En tunne yhtään sorvaria, joka saisi koko elantonsa sorvaamisella. Sen tähden onkin se vinoutuma Suomessa, että sorvaukseen hakeutuu jo työelämänsä tehneet ja eläkeikään päässeet miehet, Suomen Puunsorvaajien Rovaniemellä järjestämällä kesäleirillä opettamassa ollut sorvari Aulis Haikonen kertoo.”

Artikkelissa käsitellään puun haastavuutta ja ehdottomuutta materiaalina. Aulis Haikonen vertaa puuta muun muassa metallin työstämiseen ja maalaamiseen:

“Puu on ehdoton. Metallihommissa kuten maalauksessakin on se helppous, että jos työ ei tyydytä, voi maalata päälle tai takoa ja lämmittää uudestaan. Mutta otapas puoli milliä puusta pois sorvaten.”

Artikkelin tiivistelmä löytyy verkosta Lapin Kansan verkkosivustolta. Koko artikkeli ei valitettavasti ole saatavilla verkossa.

Galleria Ferin esittelee muodokasta puutaidetta galleriassaan helmikuussa. Galleria Ferinin “Kuiskaus luonnosta” –yhteisnäyttely on avoinna 16.2.-7.3.2010 Yrjönkadulla Helsingissä.

Osa taiteilijoista yhteiskuvassa näyttelyn avajaisissa. Vasemmalta lukien Tea Karvinen, Jukka Seppälä, Harri Likki, Tere Tolvanen ja Aino Kivisaari.

tea karvinen, jukka seppälä, harri likki, tere tolvanen, aino kivisaari

Seuraavassa kuvassa esillä Tere Tolvasen “Lavatanssit” -puutaideteos säestettynä Elvi Rangellin ja Tarja Ahlstrandin maalauksilla.

lavatanssit, tere tolvanen, elvi rangell, tarja ahlstrand

Katso lisätiedot näyttelystä Facebook-sivulta “Kuiskaus luonnossa”.

Puutaiteilija Tere Tolvanen keskustelee näyttelyvieraiden kanssa. Taustalla myös valokuvaaja Harri Likki.

YLEn Etelä-Savon uutiset on tehnyt jutun rantasalmelaisesta Pentti Kontturista. Uutisen yhteydessä on kuunneltavissa myös seitsemän (7) minuutin radiohaastattelu. Teknisen työn opettajana työskentelevä Kontturi kertoo haastattelussa tekemistään töistä ja työskentelytavoistaan.

Pentti Kontturi

Kontturi esimerkiksi vastaa kysymykseen miksi suomalaiset puutaiteilijat veistävät niin usein ensimmäisenä karhuveistoksen. Mikä siinä karhun veistämisessä suomalaisia puutaiteilijoita niin kiehtoo?

Artikkeli: Pentti Kontturin kourissa puu muuttuu koristeeksi (YLE Etelä-Savo 1.10.2009)

Taiteilija Leo Karppasesta on iso juttu Karjalaisessa. Kiteeläinen pitkän linjan taiteilija esittelee artikkelissa teoksiaan ja mahtuupa mukaan hieman poliittistakin näkemystä. Leo Karppanen on 70-vuotias taiteilija jonka ensimmäisestä näyttelystä on kulunut jo 30 vuotta.

image

Kuvateksti: Leo Karppanen Karjalaisessa 27.8.2009. Kuvassa on ote artikkelin yläosasta.

”Karppanen on nähnyt, kuinka viljely koneellistui ja kuinka Euroopan unioniin liittymisen myötä kylät ovat hiljenemässä. – Pellot kynnettiin aluksi hevosilla ja sitten traktoreilla, ja nyt on ikävää, kun ne metsitetään. Sellaisen ilon EU on tuonut. Toisaalta hyvää on, jos EU kykenee takaamaan rauhan tähän maahan.”

EU-kannanotot ovat Karppasella ulottuneet myös teoksiin asti.

”EU-kriittisyys näkyy Karppasen teoksissa. Aiheita hän ammentaa veistoksiin ja seinäreliefeihin lisäksi esimerkiksi Kalevalasta, Raamatusta, luonnosta ja omasta elämästään.”

Puutaiteilija Tere Tolvasesta julkaistiin varsin laaja artikkeli keväällä 2009. Aiemminkin on Tere ollut Karjalaisessa, mutta nyt artikkelissa keskityttiin vain puutaiteilijan uraan ja työtapoihin.

image

Artikkelissa käydään läpi savolaisen ammattivalokuvaajan paluu kotiseuduilleen keskittymään puuveistoon.

”Vanha pohjoiskarjalainenhan minä olen, Siltakadulla syntynyt, Tolvanen tarinoi ja luettelee: 69 lähdin Saksaan, sieltä neljäksi vuodeksi Helsinkiin, 74 Kuopioon. Työura tuli tehtyä Savossa, mutta sen jälkeen oli mukava palata synnyinmaakuntaansa.”

image

Puunveistäjän tuotantoa ja töiden ideoita käsitellään kattavasti.

Puusta Tere Tolvanen on 80-luvulta alkaen työstänyt reliefejä, veistoksia, koruja, tarvekaluja. Ensin Kuopion, nyttemmin Pyhäselän kotitalo täyttyi itsetehdyistä huonekaluista, joissa esimerkiksi hyllyihin ja pöytiin liittyy veistoelementtejä. Abstraktia Tolvanen ei niinkään tee vaan luonnon inspiroimaa, sellaista puutyötaidetta, jollaista Suomessa on satoja vuosia arvostettu ja kansan syvien rivien keskuudessa arvostetaan edelleen.

Artikkelissa käsiteltiin myös menetelmiä ja puulaatuja. Tere toteaa artikkelissa lempimateriaalinsa olevan mänty, joka “kestää ja on mukavaa työstää”. Myös monipuoliset ja järeät työkalut saavat artikkelissa huomiota.

“Tässä kokoluokassa ei enää veistopuukolla pärjätä. Olennaisia työkaluja tolvaselle ovat moottorisaha, painetaltta ja kulmahiomakone, jossa puuta leikkaa moottorisahan terä. “

Myös erikoisten ja massiivisten puuaihioiden hankkimisen todetaan olevan oma taiteenlajinsa.

”Monesta suunnasta puuta on tullut tosiaan kaavittua. Lankomiehellä on Miehekkälässä erikoissaha, se on tärkeä lähde. Ilomantsistakin olen paljon puuta ostanut.”

image

Artikkelin julkaisun jälkeisenä aamuna Teren puhelin olikin soinut tiuhaan kun paikalliset harrastajat ja ammattilaiset olivat hankkineet numerotiedustelusta Teren yhteystiedot kysyäkseen, että “mistä voi hankkia tuollaisen kulmahiomakoneen moottorisahan terällä?”. Poikkeuksellisen järeä ja ketterä työväline oli herättänyt Karjalaisen lukijoissa poikkeuksellista kiinnostusta.

Artikkelissa käsitellään lopuksi myös aktiivisen tekijän muita osaamisen alueita. Artikkelin julkaisuhetkellä kun Joensuun kaupunginkirjaston Muikkusalissa on esillä Teren luonto- ja puukuvia yhdistäviä tietokonekollaasikuvia.

”Oikeita puutöitä sinne ei voinut ripustaa, joten kokeilinpa sitten tällaistakin. Ensi vuonna on tulossa isompi kunnon näyttely Ukko-kolille, Tolvanen kertoilee.

Lisää kuvia ja tietoa Tere Tolvasen puutaiteesta löytyy kotisivuilta osoitteessa www.puuveistos.fi. Myös viitatun puuveistoksia ja ilmakuvia yhdistävän näyttelyn kuvat ovat nähtävillä verkossa. Katso verkkonäyttely puuveistoksien ja ilmakuvien symbioosista.

Artikkelissa viitatun Miehikkälän erikoissahan tarjonnasta saa tietoa ottamalla yhteyttä Alpo Paajaseen Stammholz Oy:stä.

Alkuperäisen artikkelin voi katsoa lukea myös taiteilijan kuvagalleriasta.

Länsi-Savossa on hyvä artikkeli Pertunmaan puutaidenäyttelystä. Artikkelissa Kyösti Tolvanen, Matti Kurkela ja Kari Kärkkäinen kertovat laajan näyttelyn perustamisesta.

puutaide-nostaa-paataan-lansisavo-2009

Lue artikkeli Kuortin puutaidenäyttelystä Länsi-Savosta.

Kesä 2009 oli harvinaisen tapahtumarikas puutaiteelle Suomessa. Näyttelyitä ja tapahtumia oli harvinaisen paljon ja puutaiteesta kirjoitettiin useissa lehdissä.

Verkossa puutaide on kuitenkin yllättävän huonosti edustettuna. Aika harvalla taiteilijalla on omat verkkosivut ja vielä harvempi galleria on löydettävissä verkon avulla.

Tässä blogissa on tavoitteena linkittää puutaiteesta kertoviin artikkeleihin ja gallerioihin. Samalla blogi toimii muistikirjana itselle siitä kaikesta mitä puutaiteen saralla tapahtuu.

Muistikirjan pitäminen asioista ja tapahtumista onkin ehkä se tärkein syy blogin pitämiselle. Olemme seuranneet puutaiteen kehittymistä Suomessa jo melkein kahdenkymmenen vuoden ajan, mutta viime vuosina toiminta on aktivoitunut kun päivätyöt on jätetty taakse. Oman galleriatoiminnan kautta ala on nyt viime aikoina tullut tutummaksi. Täten kypsyi ajatus siitä, että ehkä omasta tietotaidosta voisi olla muillekin hyötyä.

Blogin tavoitteena on helpottaa laajasti puutaiteen harrastajien elämää ja ehkä jopa auttaa nostamaan puutaidetta paremmin suuren yleisön tietoisuuteen.

Tosin emme pistä pahaksemme jos joku löytää meidänkin verkkosivustomme tämän blogin kautta. Kirjoittajien oma sivusto on siis www.puuveistos.fi joten täysin pyyteettömistä syistä tätäkään blogia ei pidetä.